Vesileikkejä

16.1 keskiviikkona aloitimme uuden koulurupeaman teoriatunnilla. Aiheena oli yrittäminen hevostalousalalla. Tunnilla opimme erilaisista yritysmuodoista Suomessa. Paljon muuta emme päivän aikana ehtineet käydä läpi, koska jo siinä oli niin paljon asiaa. Saimme kuitenkin ohjeet jo kurssin loppunäyttöä varten.Hevosalan liiketoimintasuunnitelma. Käytännössä täytyy kehitella yritys, luoda sille realistinen budjetti, sekä kaikki muu, mitä yrityksen perustamiseen tarvitaan. Tulen luultavasti hajoamaan jossain vaiheessa tätä tehtävää.

Torstaina alkoi tallivuorot normaalisti ja pääsimme myös ratsastamaan. Sain ratsukseni suomenhevosruuna Huiman, joka oli tasainen ja rauhallinen. Ratsu minun makuuni siis. Tunnin tavoitteena oli saada hevonen kulkemaan pohkeen ja ohjan välissä, ja sai todella koko tunnin keskittyä, että molemmat pohkeet olivat tasaisesti hevosen kyljissä. Laukkaympyrällä sain todella tehdä töitä ulko-ohjien kanssa, mutta lopulta olin todella tyytyväinen tuntiin ja omaan suoritukseeni.

Ennen ratsastustuntia jouduimme perjantaina tekemään hieman lumitöitä. Lapioimme lunta tarhojen porteilta, jotta hevoset sai talutettua tarhaan ilman, että joutisi astumaan polvea myöten lumihankeen. Sitten jatkoimme eilisen ratsastustunnin aiheesta, ja pääsin jälleen menemään Huimalla, joteen pystyin siis aika helpolla jatkamaan. Tällä kertaa haasteena oli ylävartaloni, joka tuppaa taittumaan sisäpuolelle. Varsinkin laukkauympyrällä. Opettaja neuvoi kääntämään vetoketjun ympyrän uralle, ja keskittymään siihen. Olen ennen ollut todella hyvä seuraamaan uraa ympyrällä, mutta nyt se jotenkin jäi, ja keskityin vain ylävartalooni, vaikka pitäii keskittyä useampaan asiaan kerrallaan. Sain kuitenkin korjattua paljon, ja eiliseen verrattuna meni paljon paremmin. Huima oli enemmän pohkeiden välissä, ja kuunteli pohjetta paremmin kuin eilen. Olin äärimmäisen tyytyväinen tuntiin.

Iltatallin teimme Jessican kanssa ravitallissa. Silloin siellä oli vielä paljon väkeä, eikä tekemistä ollut paljoa per henkilö, mutta viikonlopun yli homma olikin aivan eri. Meitä oli kuusi ihmistä ja runsaat 70 hevosta. Se tarkoitti yli 12 hevosta ja karsinaa per nenä. Lauantain teimme töitä lähinnä vain yläkäytävillä, missä on opetushevoset, sekä varsat. Sunnuntaina siirryimme tekemään tallia 4-käytävälle, jossa oli treenattavia kilpahevosia. Hoidimme koko käytävän Jessican ja yhden vanhemman opiskelijan kanssa, koska kaikki muut olivat kiireisiä omien käytäviensä kanssa, eikä meitä kaivattu muualla. Uuden heinäpaalin saapuessa kävi sitten niin, että se päätti pudota siirtolavalta, ja neliöpaalia ei noin vain rullata paikoilleen. Se oli sitten siellä keskellä käytävää ulko-oven ja kahden karsinan oven edessä, eikä auttanut muu, kuin avata paali ja alkaa täyttämään heinähäkkejä. Onneksi häkit piti kuitenkin täyttää, ja teimme sen karsinan siivouksen yhteydessä. Lopuksi paali oli pienentynyt sen verran, että saimme sen työnnettyä siirtolavan päälle, ja saimme sen omalle paikalleen.

Seuraavaksi oli vuorossa tarhoihin vesien viemistä, ja veimme kottikärryillä tyhjissä melassiämpäreissä lämmintä vettä (lämmintä siksi, ettei se jäädy pakkasella ihan heti) Otimme matkaamme rautatalikon, sekä 100 litraa lämmintä vettä liukkaaseen ja lumiseen ulkoilmaan. Aloimme rikkomaan jäätä vesiämpäreistä rautatalikolla, ja jotkut hevoset innostuivat tästä aika reippaasti. Saimme kaikki vedet laitettua, mutta aika leikiksihän se loppupeleissä meni, kun jää ei meinannut hajota, ja piti hakata kaikella voimalla, jotta jäähän tulisi edes pieni jälki.

Viikonloppu oli todella hauska, ja jaksoimme vielä sunnuntai-illallakin nauraa mutta olihan se todella rankka. Maanantaina lähdin jalkakivun takia terveydenhoitajalle, joka varasi minulle ajan terveysasemalle. Sieltä sain diagnoosin: jalkapöydän jännetupintulehdus. Sairaslomaa viikko ja kipugeeliä kaksi kertaa päivässä.

Keskiviikkona oli kuitenkin vielä suuntautumisinfo, jossa kerrottiin eri erikoistumisaloista, ja edelleen olen suuntautumassa raville. Toiseksi vaihtehdoksi laitan hevoskasvatuksen. Sitten kotiin pitkää viikonloppua viettämään ja parantelemaan jalkaa.

Pinja