2019 pähkinänkuoressa

Taas yksi vuosi paketissa ja aika muistella, mitä kaikkea hauskaa, hullua ja ikimuistoista tähän vuoteen kuuluikaan.

2019:

Koulu jatkui tammikuun puolessa välissä ja kävimme usealla ratsastustunnilla.

Helmikuussa päästiin ajotunneille ja lukio alkoi. Lukiossa Pekka Hyysalo kävi kertomassa kokemuksistaan. Ja vaihdoimme taas asuntolaa, koska vanha asuntolamme remontoitiin uudeksi toimistoksi. Ja käväisin myös edustustehtävissä Young Power -gaalassa Espoossa.

Maaliskuu kului pitkälti koulun penkillä, mutta kerkesimme Annan kanssa käydä kymppisynttäreillä isosina. Ja kuten tilanteeseen sopii, olimme kepparipisteellä.

Huhtikuussa painettiin edelleen lukiossa, mutta jo kuun ensimmäisen viikon aikana palasimme talliin. Hevosalan opiskelua jatkettiin tekniikan merkeissä ja opettelimme ajamaan traktoria ja avantia. Ja pääsimme useammalle ajotunnille. Meillä kaksareilla oli myös suuntautumisen soveltuvuuskokeet. Kotopuolessa käytiin vielä Annan kanssa tivolissa, voipi olla, että jää viimeiseksi kerraksi, koska jokainen laite aiheutti yhden jos toisen moista pahoinvointia.

Toukokuussa kävin Demi-lehdellä haastattelussa, kävimme talliporukalla Linnanmäellä ja orivarsat laskettiin laitumelle.

Kesäkuun alussa tehtiin töitä Finnderbyssä, jonka jälkeen siirryin työharjoitteluun Harri Koivusen ravitallille Turkuun. Iskä kävi mummolassa kaatamassa Muumikeksipuun, käytiin Muumimaailmassa (oli suoraan sanottuna yks koko kesän parhaista päivistä) ja sitten alkoi kauan odotettu kesäloma!

Heti heinäkuun alkuun lähdin rippileirille isoseksi, viikko oli aika täynnä tunteita (kesän ensimmäisen leirin kuuluu aina olla se ylivoimaisesti henkisesti rankin viikko koko vuoteen). Siitäkin selvittiin kunnialla, mutta ennen kuin pääsi huilaamaan, piti lähteä seuraavalle leirille, Edellinen leiri loppui vain muutamaa tuntia ennen seuraavan alkua... En tiedä oliko henkisen jaksamisen kannalta järkevää ottaa kaksi leiriä perä jälkeen, mutta neljän viikon kesäloma ei anna paljon vaihtoehtoja valita. En kyllä kadu sekuntiakaan. Kesken jälkimmäisen leirin käväisin ensimmäisen leirin konfirmaatiossa ja sitten taas takaisin sorvin ääreen. Tiukasta aikataulusta huolimatta 410 (= jälkimmäinen leiri) oli kesän parhaista viikoista. Saa olla älyttömän kiitollinen, että saa mahdollisuuden työskennellä niin ihanien ihmisten kanssa. Kaksi päivää 410 konfirmaation jälkeen lähdimme äidin ja siskojen kanssa Serbiaan. Hotelli oli täynnä peilejä ja jokaisessahan on pakko ottaa kuva, näytti sitten hyvältä tai ei. Hehheh... Ja koska suomalainen teini ei käytä aurinkorasvaa, iho paloi, mutta hymy ei hyytynyt. Eikä sitä lomalla mitään lomailla, treeniä treenin perään heti aamusta, jotta jaksaa lokoilla altaalla myöhemmin. Palatessamme Serbiasta kävimme kiertotien kautta Tukholmassa Junibackenissa.

Elokuussa palattiin opistolle ja vihdoin pääsimme aloittamaan suuntautumisopintomme. Käytiin Jessican kanssa valokuvaamassa, Roosa lähti, tehtiin äitin kanssa mehua, Jessican kanssa eksyttiin Tampereelle (?), ja tehtiin ensimmäinen monesta viisiitistä Urjalan makeistukkuun.

Syyskuussa vaihtui hiustenväri (edelleen, sori äiti). Koko raviluokka joutui töihin varsahuutokauppaan, josta käärittiin Vilman kanssa hyvät rahat ;) Tarmo (Deangelo) juoksi muutamat ravit siellä sun täällä ja syyskuun loppuun onnistuin murtamaan varpaan.

Lokakuussa oli aika palata lukioon, tehtiin Annan kanssa vuoden ensimmäiset piparit. Kuukausi sujui aika nopeasti, varvas melkein parantui ja opiskelu oli ahkeraa ja spontaania.

Marraskuussa löysimme itsemme Jessican kanssa taas Tampereelta, sain Turun raviradan vuoden ystävä palkinnon, aika mahtavaa vaikka itse sanonkin, vietettiin isänpäivää ja aloin ajamaan pientä shetlanninponiruunaa Dotsia (Dots of Langén). Kuun lopulla sain kaksi vuotta kesken olleet villasukat vihdoin valmiiksi ja siitä alkoi sitten joku omituinen neulomisvaihe, joka on edelleen vahvasti läsnä.

Joulukuussa palasin talliin, veli sai jonkun valkoisen lakin, vaihdoimme Jessican kanssa suntolaa, koska lukio vaatii rauhallisen asuntolan, jossa oikeasti saa opiskella rauhassa. Sitten alkoikin loma, tein kolmet parit villasukkia ja sitten oli joulu. Sain joululahjaksi aivan ylisöpön ylipainoisen yksisarvisen <3.

Vuosi oli aivan uskomaton ja täynnä toinen toistaan mahtavampia kokemuksia, toivottavasti seuraavasta vuodesta tulee vähintäänkin yhtä hieno ja opettavainen vuosi.

- Pinja