Raveja ja kavereita

Keskiviikkona pääsimme ansaitulle pitkälle viikonlopulle viiden peräkkäisen aamutallin jälkeen. Menin junalla kotiin, joka oli 15 minuuttia myöhässä. Monet muut ovat valittaneet miten heidän junansa ovat niin usein myöhässä, mutta en voinut samaistua, koska junani eivät koskaan ole olleet myöhässä, ainakaan mitä muistan. Mutta kerta se on ensimmäinenkin. Onneksi minulla ei ollut mikään kiire, ja luulen, että myöhästyminen johtui lumisateesta.

Torstai meni puhtaasti univelan poisnukkumiseen, eikä aikaa jäänyt paljon millekään muulle. Perjantaina oli VS-ravinuorien pikkujoulut ravien yhteydessä. Palkitsimme a-ponilähdön seppeleellä ja b-ponien voittaja sai hienon pokaalin. Palkitsemisen jälkeen tapasimme oman aikansa legendaarisen raviponin Caizan. Sain jopa haastatella Caizan omistajaa.

Kaiken tämän jälkeen muistimme vielä kotiratamme menestyjiä, ja söimme maukkaan joulupuuron. Luumukiisselin kanssa niin kuin kuuluukin.

Lauantaina lähdin Annan kanssa Myllyyn. Näin Annaakin pitkästä aikaa, kun emme ollut saanut aikataulujamme sopimaan yhteen, mutta vihdoin se onnistui. Tarkoitushan ei ollut ostaa muuta kuin yksi joulukoriste, mutta mukaan lähti sitten vähän muutakin. Sunnuntaina palasin opistolle ja ennen nukkumaanmenoa koristelimme vielä joulukuusemme. Kaikkia palloja emme kuitenkaan jaksanut laittaa, joten kuusi jäi vielä vähän kesken.

Pinja

Kuvalla ei ole mitään tekemistä asian kanssa.